25-28.6.2009

25.6.2009

Heti aamusta sadekuuroja. Ennen Omskia tapasin huoltoasemalla kolme venäläistä motoristia matkalla Moskovasta Vladivostokiin. He kyselivät neuvoja ja tunnelmia matkastani ja Venäjästä yleensä. Kehotin heitä pitämään renkaista huolta. Miehillä oli tunnelma korkealla ja videokamera kävi lähes koko ajan.
Omskin kierto onnistui tällä kertaa hyvin, viitta oli aika huomaamattomassa paikassa eikä ihmekään etten huomannut sitä tulomatkalla.
Yöksi motelliin lähelle Izimiä, 1400 ruplaa. Kilometrit 894.

25. of June

It started raining right in the morning. Before Omsk, i met three Russian bikers on a gas station. They were heading from Moscow to Vladivostok. They asked for advice and thoughts about the trip and my impressions about Russia in general. I suggested them to take care of their tires. They were in high spirits and the video camera was recording all the time. Getting around Omsk was easy this time, the sign wasn't really visible, so it's not really a surprise that I missed it at the first time. Spent the night in motel, near Izim, 1400 rubles, did 894 kilometers.

26.6.2009

Herätys sateiseen aamuun ja tienpäälle suuntana länsi ja Ural. Päivällä sade loppui ja ajokeli oli loistava. Uralilla oli vähemmän raskasta liikennetta kuin tulomatkalla. Jäin yöksi Uralille motelliin tien laitaan. Hinta oli 800 ruplaa. Kävin elämäni ensimmäistä kertaa venäläisessä saunassa eli banjassa. Banja oli miellyttävä kokemus lähes kuukauden saunattoman jakson jälkeen. Motellin lähellä olevassa kahvilassa tapasin Sashan, venäläisen miehen perheineen. Kuultuaan minun olevan suomalainen mototsikl turisti, Sasha pisti vaimoineen piknikin pystyyn kahvilan edessä oleville pöydille. Hetkessä vaimo ja tytär taikoivat esiin sienipiirakkaa, broileria, leipää, juotavaa ym. Turistia pidettiin kuin piispaa pappilassa ja Sasha varoitteli minua huligaaneista. Hän oli niin huolestunut turvallisuudestani, että lahjoitti turvallisuuteni takeeksi hienon linkkuveitsensä. Sain lisäksi kuivatun, tönkkösuolatun kalan jota nautimme yhdessä zakuskaksi. Sain myös pyynnön ajaa seuraavana päivänä heidän kanssaan kotiinsa Almetyeskiin vierailulle. Jouduin kieltäytymään tästä aikataulusyihin vedoten. Päivän kilometrit 922.

26. of June

Woke up, yet another rainy morning. Heading to west, Ural. During the day, the rain stopped and the weather was awesome. This time Ural had less heavy duty traffic. I stayed the night in a motel in Ural, 800 rubles. For the first time in my life i went to a Russian sauna - banja. It was a pleasant experience after a month without sauna. Nearby the motel i met Sasha, a Russian man with his family. After he heard I’m a Finnish "mototsikl" tourist, he set up a picnic in front of the café with his wife. In short amount of time the daughter and the wife dug up some mushroom pie, broiler, bread, something to drink etc. The tourist was like a bishop in vicarage. Sasha warned me about hooligans.
In fact, he was so worried about my safety that he gave me a good folding knife. I also got a dried and salted up fish, which we enjoyed together for a "zakuska". I also got an invitation to drive with them to their home in City of Almetyesk, but I had to refuse, because of my schedule. I did 922 kilometers today.



27.6.2009

Startti Uralilta, jossa lämpötila lähellä nollaa. Ufassa oli jo lämpimämpää ja Ufan sekä Kazanin ohitus sujui hyvin. Kazanin lähellä oli koko matkan ainoa todellinen vaaratilanne liikenteessä. Ajelin jonon hännillä noin 80km/h ja jouduin jarruttamaan hieman koska jonossa oli haitariliikettä. Ympäriltä alkoi kuulua valtavaa jyrinää. Hetkessä molemmilla puolillani, ehkä vajaan kahden metrin etäisyydellä ajoi rekan nuppi, toinen soralla ja toinen keskiviivan päällä. Kohdallani autot alkoivat jarruttaa ja näkyvyys katosi palavan kumin savuun. Autot pääsivät ohitseni enkä vieläkään tajua mitä tapahtui. Todennäköisesti takana oli jotain kilvanajoa joka keskeytyi jonon yllättävään hidasteluun. Taustapeilien merkitystä ja käyttöä venäjällä ei pidä aliarvioida, ne ovat ehkä tärkein varuste ajoneuvossa jarrujen ja vilkkujen lisäksi. Yöksi motelliin 703 km ennen Moskovaa, hinta 550 ruplaa + ohranan (kuva) vartioima pysäköinti 50 ruplaa. Näitä oxpahoja on venäjällä paljon ja osa on kunnolla aseistettuja. Näin yhdellä jopa suomessa poliisien käyttämän sähkölamauttimen. On kumma jos ei huligaani rauhoitu. Kilometrit 889.

27. of June

Back on the road. The temperature was near 0 Celsius, which is quite cold. It was a lot warmer in Ufa. I passed Ufa and Kazan quite well. I had the only nearby situation near Kazan. I was riding on the back of the line, doing 80 km/h and I had to brake for a bit because there was some movement on the line. Suddenly I hear this noise around me. In a split second there are two trucks, one left of and right. the other one was on the gravel, other one was on top of the middle line. When they reached me, they started to brake and i lost vision into to the smoke. They got past me and still dong know what happened. I guess they were racing or something. The meaning of rear view mirrors and turn signal in Russia shouldn't be underestimated, they are the most important equipment.
Spending the night in a motel 703 kilometers before Moscow, cost me 550 rubles + Ohranas guarded parking 50 rubles. In Russia they have a lot of these Oxpaho's, and some
of them are properly armed. I saw one with a tazer as well. I bet that will settle down a hooligan.

28.6.2009

Aamuherätys motellista ja Moskovan ohitus. Päätin ohittaa Moskovan ulointa kehätietä pitkin. Tie on 176 km pitkä, ja lähtee muutamia kymmeniä kilometrejä ennen Moskovaa. Ohitustie tulee M10-tielle 106 km Moskovasta Pietariin päin Klin-nimiseen kaupunkiin. Kehätiellä oli rekkoja ja asetuin niiden kantaan, koska ajattelin että peesissä ei tarvitse lukea karttaa. Homma meni hyvin ja pääsin Moskovan ohitse. Ajelin kohti Pietaria ja majoituin noin 400 km päähän Pietarista siistiin motelliin, 1400 ruplaa + pyörän vartiointi 120 ruplaa. Kilometrit 1022 km.

28. of June

Today passing Moscow. I decided to pass it, along the farthest highway. Its 176 kilometers long, and starts a bit before Moscow. It joins with the road M-10, 106 kilometers from Moscow, to St. Petersburg,
to a town called Klin. The highway had trucks and i settled behind them, because I wouldn't have to read to map all the time. It went well and i got past Moscow. I rode towards St. Petersburg and spent the night about 400 kilometers from St. Petersburg, on a fine motel, 1400 rubles + guarding the bike 120 rubles. Did 1022 Kilometers.

Paluumatka 17.6-24.6.2009

17.6.2009
Jäähyväisten jälkeen alkoi paluumatka takaisin kotimaahan. Ajattelin tehdä tämän hieman nopeutetulla takaisinkelauksella. Paluumatkan toivoin sujuvan nopeammin kun tietää reitin, eli vähemmän harhailua ja vähemmän valokuvia. Lähtöpäivä samoin kuin tulopäivä olivat Vladivostokissa kylmiä, noin +12 astetta ja mereltä kävi kylmä tuuli. Venäjällä on tien varressa monenlaista tuotetta myynnissä, myyjinä usein eläkeläiset, jotka yrittävät hankkia lisäansioita. Tällä kertaa myynnissä oli mustikoita, oli kausi näemmä alkanut. Maistoin mummon purkista, mutta muu maa oli mustikka tällä kertaa, olivat kitkeriä maultaan. Ensimmäisenä paluumatkan päivänä ajoin vain 460 km ja jäin telttaan yöksi noin 300 km ennen Habarovskia.

17. of June

It was time to say goodbye and time to return home. I thought I’d do this with a slightly speeded up reverse. I hoped the way back would be a bit faster, since now I know the route, which means less wondering around and less photos. The day I left, as well as the day I arrived at Vladivostok were cold. only +12 Celsius and the wind was breezing from the sea. Russia has a lot of roadside vendors, selling a lot of different things. Mostly retired people, trying to get more money. I tasted some blueberries from some granny’s jar and they tasted bitter. First day of return i did only 460 kilometers. I spent the night in the tent, 300 kilometers before habarovski.


18.6.2009
Teltta pakettiin ja baanalle. Tänään oli vuorossa taas Habarovskin läpiajo, jouduin kysymään liikennevaloissa tietä, seurailin Amur-joen vartta ja lopulta pääsinkin Citaan johtavalle valtatielle. Yöksi päädyin tienvarren gastinitsaan,eipä ollut haitaksi päästä kuivattelemaan vaatteita koska illansuussa sateli aika tavalla. Majoituksen hinta 520 ruplaa.Kilometrejä kertyi 725.

18. of June

Packed up my tent and off I was, again. Today I’m going through Habarovski again, I had to ask for the route in traffic lights, I follow the Amur river and finally made it to the highway which leads to Cita. I ended up spending my night in a gastinitsa. It was a good thing; I had to dry clothes since it rained a bit today. Cost 520 rubles, did 725 kilometers.


19.6.2009

Tien päälle noin kello 6.30 paikallista aikaa. Muutaman kilometrin ajettuani tuli mieleen, että sehän taitaa olla juhannus kotimaassa. Meneehän se jussinvietto näinkin. Päivälle sattui taas paljon soratietä, onneksi ei satanut ja kuski pysyi kurattomana, muttei pölyttömänä. Illaksi telttaan 777 km ennen Citaa, kilometrejä 800.

19. of June

Back on the road around 6:30 am, local time. After I rode a few kilometers i realized its Midsummer day in Finland. Well this is one way to spend it. A lot of gravel road today, but luckily it wasn’t raining today.
But there sure was a lot of dust in the air. Spent the night in the tent 777 kilometers before Cita, did 800 kilometers today.


20.6.2009

Herätys ja tien päälle. Tarkoitus ehtiä illaksi Citaan, tarkoituksena tienvarresta motelli yöpymiseen. Harhauduin vahingossa tietyömaan suljetulle pätkälle ja kaadoin pyörän paikaltaan louhikossa. Kaatumarauta hoiti tehtävänsä ja vaurioita ei tullut muualle kuin kaatumarautojen maaliin ja kuskin sieluun. Illan mittaan alkaa sataa mutta päätän jatkaa Citaan asti. En löydä motellia kaupungin liepeiltä ja alkaa hämärtää. Päätän ajaa kaupungin ohi kunnes sadealueen reuna tulee vastaan ja majoittua telttaan. On jo pimeä ja köröttelen noin 60km/h ja sade jatkuu, vesi alkaa kastella sadehaalarien alla olevia vaatteita. Tien laidassa on betoninen bussikatos ja päätän jäädä sen suojaan yöksi, koska on liian pimeää pystyttää teltta. Heitän kevytpeitteen maahan ja työnnyn ajokamppeet päällä hytisten makuupussiin. Autot kulkevat vajaan kymmenen metrin päästä, mutta pääsen jonkinlaiseen uneen. Päivän ajokilometrit 800.

20. of June

I intend to make it to Cita by the evening and find a motel to stay in. I got lost on a road work's closed road and I fell off my bike. Luckily it fell in place. No damage to the bike though.
Eventually it started to rain during the evening, but i made up my mind to keep going to Cita. I couldn't find a place to stay and it's getting dark. I decide to ride pass the town until I reach the end of the rain clouds and put my tent up. It's dark, and I’m still riding, doing 60 km/h, and it's still raining. I'm all wet. There’s a bus stop along the road that was made of concrete, so i decide to stay there. It was cold and noisy, because of the cars, but I managed to get some sleep. I did 800 kilometers today.


21.6.2009
Saan nukuttua muutaman tunnin mutta herään aamuyöstä kun lähellä katosta auto käy tyhjäkäyntiä, ilmeisesti odottaen jotain. Uni katkeaa niin pahasti, että laitan hämärässä kamat kasaan ja lähden tienpäälle. Muutaman kilometrin ajettuani pysähdyn kiristämään kypärän solkea ja laittamaan korvatulppia. Citasta päin saapuu erikoinen ajoneuvoyhdistelmä, Unimog-mersu, joka hinaa toista samanlaista. Kuski pysäyttää ja kysyy, olenko kunnossa. Kerron olevani, mutta kylmissäni. Mies kysyy, haluanko kahvia ja koska en kieltäydy, hän keittää bensakeittimellä minulle kahvit. Käy ilmi, että hän ja hinattavassa Unimogissa nukkuva kaverinsa ovat tuomassa autoja Magadanista He ovat Off Road Master Clubin jäseniä Novosibirskistä, jotka olivat menneet lentäen Magadaniin ja tuovat mersut pois ajamalla. Juttelemme kaikenlaista koska kuljettaja osasi englantia. Häntä kauhistutti matkani ja etenkin sen nopea aikataulu, kertoi minun olevan hullu, johon saatoin vain vastata että niin vaimokin aina sanoo. Toivotamme toisillemme hyvää matkaa. Vaihdan pyörään öljyt tien laidassa olevalla rekkojen öljynvaihtopaikalla. Sieltä löytyi tyhjiä kanistereita, johon valutin vanhan öljyn. Citan ja Ulan Uden välillä on vuoristoa ja siellä törmään erikoiseen näkyyn, ainakin kesäkuun loppupuolella. Vuorilla oli satanut reilusti lunta, sitä oli vieläkin jäljellä senttitolkulla.
Ulan Udessa paistoi aurinko ja päätin ajaa Baikalskiin, koska muistelin siellä olevan gastinitsan tai motellin. Pääsin illansuussa Baikalskiin ja kysymällä sain selville gastinitsan sijainnin. Tien laidassa ja oven yläpuolella olevista gastinitsa-kylteistä huolimatta minua ei sinne suostuttu majoittamaan. Majapaikka oli ilmeisesti kesäajaksi varattu lasten virkistys- ja leirikäyttöön ja vihainen muori ajoi minut kädestä pitäen sieltä pois. Olisi kyllä haluttanut sanoa mummolle venäläisittäin kova sana ja nimittää häntä huligaaniksi. Olin jo aika epätoivoinen ja ajelin keskustassa kysellen, olisiko Baikalskissa toista gastinitsaa. Avuksi tuli mies, joka esitti passinsa ja kertoi olevansa Alim, doctor. Hän kertoi, että on menossa ravintolaan, mutta voin mennä hänen kotiinsa nukkumaan. Menimme Alimin kämpille, siihen tuli pari naapurin miestä, hetkessä pöydässä oli ruokaa ja juomaa. Nautin pöydän antimia kohtuudella, kommunikoimme sen vähän mitä yhteistä kieltä löytyi. Kävi ilmi että Alim on nukutuslääkäri ja oli kovasti kiinnostunut lääkärien palkkatasosta Suomessa. Hän osoitti minulle sohvan jossa nukkua. Ei taida olla aivan matkaoppaiden suosittelema tapa hankkia majoitusta:) Kilometrit 900.

21. of June

I got few hours of sleep and i wake up when a nearby car has pulled over. I decided to gather my things and get back on the road. After riding for a few kilometers I stop to tighten up my helmet and put on my earplugs. A strange looking vehicle combination is coming from Cita, Mercedes Unimog, which is towing another one. The driver pulls over and asks if I’m on. I told him that I’m fine, but cold. He asks if i want coffee, and because I didn't say no, he decided to make us some coffee. It turns out that he and his friend sleeping in the other Unimog are bringing the cars from Magadan. They're Off Road Master Club's members from Novosibirsk, who had flown to Magadan and bringing the cars back by driving. We talked about many things, since the driver spoke english. He was terrified about my trip and especially the fast schedule, he told me I’m crazy and I said that that's what my wife always says. We wish each other a pleasant journey and good luck. I changed the oil to my bike on beside the road. I found some old canisters and poured the old ones in them. There were some mountains in between Ulan Ude and Cita. I saw a special view there, especially since it's the end of June. It had snowed a lot and there was still quite a lot of it left. Sun shined in Ulan Ude and i decided to ride to Baikalsk, since i remember there was a gastinitsa or a motel. I made it there by the end of the evening and my asking, i found my way to the gastinitsa. There was a gastinitsa sign on beside the road, but they wouldn’t let me stay there. The gastinitsa during summer is reserved for kids camps etc. An old granny drove me away, i would've wanted to her a couple of words, call her a hooligan. I was getting desperate and i was wondering around in the centre, asking around if there is another gastinitsa in town. Then a man came showed his passport and told me the he’s Alim, doctor.
He told me that he’s going to a restaurant, but I can sleep at his place. We went to his place, then a couple of guys from the neighbor came and in split second there was food and drinks on the table.
I enjoyed the food and the drinks, with modesty, we communicated for a bit, somehow and it turned out that Alim is an anesthesiologist and he was very interested in the doctors salaries in Finland.
He showed me a couch i could sleep on. Not really a Lonely Planet's way to get accommodation. :) Did 900 kilometers today.


22.6.2009
Unet loppuivat joskus aamuyöstä, paikalla oli vielä Alimin lisäksi kaveri Kolja, fiksu kazakki. Miehet olivat nauttineet kaljaa auringonnousuun. Keräsin kamppeeni, kiitin yösijasta ja onnentoivotusten kerä painuin takaisin sinne mistä oli tullutkin eli maantielle. Baikalskista on reilu sata kilometriä Irkutskiin, jonka läpiajo sujui jo rutiinilla. Päivän merkittävin tapahtuma oli, kun satuin Tulunin ja Kanskin välillä paikalle, jossa kammettiin rekkaa ylös ojasta. Homma eteni aika suoraviivaisesti. Paikalla oli pari Kamazia, joihin pantiin vaijerit kiinni ja ja ojan pohjalla maannut mersu vedettiin raakasti ylös. Ojan pohjalle jäi noin 100 litraa dieselöljyä. Mersu pantiin käymään ja ei kun baanalle, sinne jäi dieselöljyt ojaan. Yöksi majoituin telttaan Tulunin ja Kanskin välille. Kilometrit 726.

22. of June

I woke up early in the morning, besides Alim there was his mate, Kolja, A smart Kazak. These two guys had enjoyed beer until the sunrise. I gathered my stuff, thanked for the night and i went back there where i came from - the highway. It's roughly 100 kilometers from Baikalsk to Irkutsk, which i got through easily. The highlight of the day was when I was in between Tulun and Kansk, where a truck had fallen over into the ditch. The road was blocked. Eventually they got it out and i was ready to move on. Spent the night in my tent in between Tulun and Kansk. Did 726 kilometers.


23.6.2009
Yöllä heräsin teltan vierestä kuuluvaan puheeseen ja auton moottorin ääneen. Kömmin ulos puolipökerryksissä ja ymmärsin että minulta tiedusteltiin, olenko kunnossa. Vastasin että thanks, i am fine. Vastaus kelpasi ja miehet häipyivät. Auton kyljestä huomasin heidän olevan miliisejä. Teltta alkoi olla huonossa kunnossa ja päätin, että nyt riittää telttailu. Teltasta oli mennyt keppejä poikki ja alkujaan lännenvankkureita muistuttanut teltta näytti lerpahtaneena lähinnä sahtisaavin peitolta.Aamupäivällä pyörä sammui noin 100km/h vauhdista ilman minkäänlaista varoitusta. Se on uskomaton määrä ajatuksia, mitä päässään ehtii kelata niiden sekuntien aikana, kun rullaa pyörän pysähdyksiin tien laitaan. Starttasin ja moottori kävi sekunnin tai pari kunnes sammui uudelleen. Uusi käynnistysyritys ja moottori alkoi käydä ja totella kaasua. Lähdin ajamaan epäillen, että kyseessä on veden aiheuttama käyntihäiriö. Seuraavan tankkauksen jälkeen moottori kilisi, kun ilmeisesti tankin pohjalla ollut vesi sekaantui tankkiin lisättyyn bensaan ja pääsi kiertoon. Löysin jostain kuoma-autojen varaosia myyvästä liikkeestä suomiteksteillä olevaa ilmajarrujen jäänestoainetta ja kaadoin sitä desitolkulla tankkiin. Tämän jälkeen pyörä toimi moitteetta loppumatkan. Päivä oli ajoittain sateinen ja olin iloinen, kun illansuussa löytyi
motelli hintaan 420 ruplaa, johon pääsin ihmistymään.Kilometrit 674 km.

23. of June

During the night I woke up from my tent, there was a car’s engine running and someone was talking. I was half-asleep and I got out of my tent. They asked am I ok, I said I’m fine, thanks. It was enough for them, they left. When I saw the car, I noticed it was the police. The tent started to be in a bad shape, the sticks were broken which causes the tent to be flat. In the morning, my bike suddenly died on my. The engine stopped running all of a sudden. As I was slowing down, I had so many different theories in my mind about what could have happened. I tried starting the engine and it ran for a few seconds. I started again and it was working now. I knew it was of because of water in the tank. After the next fill up the engine was "jingling", which was caused by water getting mixed up with the gas and getting into the system. Then I found some anti-freeze liquid meant for airbrakes, from a store that sold truck parts. It even had Finnish labels on it. I poured it to my gas tank and after that the bike worked perfectly.
The day was partly rainy, and when I found a motel at the end of the evening, i was happy. 420 rubles for the night. Did 674 kilometers.


24.6.2009

Miellyttävä herätä motellista kunnolla nukutun yön jälkeen. Päivän aikana ohittaisin Kemerovon ja olin sopinut aiemmin Valeran kanssa, että tapaamme paluumatkalla. Laitoin tekstiviestiä ja tapaaminen sovittiin kaupungin ulkopuolella tienvarressa olevaan kahvilaan. Porukka saapuikin sovittuun aikaan, jälleennäkeminen oli iloinen. Katselimme kuvia kamerastani ja kahvien ja pannukakkujen jälkeen Valery saatteli minut autolla kaupungin läpi Novosibirskiin johtavalle tielle. Yöksi pääsin Novosibirskin ohitustien varressa olevaan motelliin, 1000 ruplaa. Kilometrit 645.


24.6.2009 For friends in Kemerovo

Start from motel, today i will meet Mc Phoenix guys again in Kemerevo. Sent some SMS with Val yesterday and we decided to meet in roadside cafe 30 km out of town. We had very happy reunion, watched my photos, drank coffee, tea and very good russian pancakes. Finally it was time to say goodbye and Valera guided me out of town to way to Novosibirsk.

15-17.6.2009

Herätys teltasta, kuinkas muutenkaan. Herätykset tuntuvat osuvan aina vain aiemmaksi. Unirytmi on mennyt jotenkin sekaisin kun aikaeroa alkaa olla 7 tuntia kotimaahan verrattuna. Tie on kulkenut jo pitkään lähellä Kiinan rajaa, kaukana näkyvät kukkulat ja vuoret ovat Kiinan puolta. Aamusta Habarovskin läpiajo. Kaupunki sijaitsee Amur-joen varressa, väkiluku 578000. Reitti Vladivostokiin kulkee kaupungin läpi ja on erittäin mutkikas. Tästäkin selvittiin ja suuntana etelä ja Vladivostok. Tie kulkee Ussur-joen vierustaa, joki on raja Venäjän ja Kiinan välillä. Pysähdyin usein kuvaamaan silloille ja lähes poikkeuksetta suututin siltavahdit, joilla oli kopit sillan molemmissa päissä. Habarovskin ja Vladivostokin välillä on kaupallista majoitusta. Pääsin yöksi ihmistäytymään siistiin gastinitsaan. Vaikutti, että joudun samaan huoneeseen suurikokoisen, noin 140 kiloisen kuorsaavan liikemiehen kanssa. Administrator antoikin säälistä minulle yksityishuoneen perhehuoneen hinnalla, eli 800 ruplalla. Kilometrejä 794.

15. of June

I woke up from my luxurious tent again. It seems that i keep waking up earlier and earlier. My sleeping rhythm is a bit messed up since the time difference is 7 hours. The road has spanned for a long time near the Chinas border, you can see the mountains from the other side of the border. I intended to ride through Habarovski in the morning. It's located among the river Amur, population 578 000. The route to Vladivostok goes through the city and it's really complicated. I made it by heading to south and Vladivostok. The road follows the river Ussuri, the river is a border between Russia and China. I pulled over many times to photograph on the bridges, and almost every time I pissed off the bridge guards at the both ends. There were some commercial accommodations between Habarovski and Vladivostok. I spent the night in a gastinitsa. It seemed that i will have to share a room with a rather large, snoring business man. The administrator gave me a private room for a price of a family room, which is 800 rubles. I did 794 kilometers.

16.6.2009
Herätys ja tien päälle. Tänään reissu saavuttaa puolivälinsä, kun saavun Vladivostokin kaupunkiin. Matkaa on noin 290 km. Olen perillä keskipäivän ruuhka-aikaan. Kaupunki on minulle järkytys, valtavan suuri, tiheään rakennettu. Ja mikä automäärä! Kaupunki vaikuttaa olevan täynnä oikeanpuoleisella ohjauksella varustettuja japsiautoja. Ajan pyörän parkkiin johonkin keskustan kadunreunaan ja pikku sateessa lähden etsimään kioskia josta löytyisi kaupungin maisemakortteja ja postimerkkejä. Kyselin kortteja lähes kymmenestä kioskista. Kortteja ei löytynyt mistään. Olin kadunreunassa parkissa ja olin jo soittamassa Sinukselle kysyäkseni, voisiko hän antaa jonkun paikallisen bikerin puhelinnumeron joka jelppaisi minua. Paikalle tuli englantia puhuva Toltolichiksi esittäytynyt mies, joka halusi auttaa. Hän soitti Sinukselle joka oli kuulemma Kazanissa. Toltolich kertoi, että postikortteja saa postista ja opasti minut postiin. Ostin kortit ja sain ne matkaan. Toltolich tilasi taksin ja lupasi opastaa minut Sinuksen nettisivuilla mainittuihin Custom Club-moottoripyöräkerhon tiloihin. Osoite ja kerho osittautui feikiksi, joka oli sotilasalueella. Harkitsin menoa hotelliin, mutta Toltolich sai houkuteltua minut MCC Iron Angelsien kerhotalolle. Menimme sinne ja paikalle saapui presidentti Alex ja varapresidentti Andrei. Ensimmäiseksi kysyttiin mitä huoltoa pyörä tarvitsee ja illan ohjelmaksi tarjottiin vodkaa ja tyttöjä tai illallinen ravintolassa, kaupunkierros valokuvaukseen, iltapalan haku, mahdollisuus saunomiseen ja nukkumaan. Valitsin jälkimmäisen ja sain kokea venäläistä vieraanvaraisuutta parhaimmillaan. Menimme venäläiseen hienoon ravintolaan, jossa nautin kolmen ruokalajin illallisen Alexin kanssa. Tämän jälkeen minulle esiteltiin kaupunkia, kävimme ihastelemassa Alexin pyöriä. Hänellä on kaksi pyörää, Intruder ja Hayabusa. Kävimme hakemassa marketista minulle iltapalaa, jonka jälkeen Alex vei minut omistamaansa, tyhjään kerrostalohuoneistoon nukkumaan. Hän kertoi tulevansa hakemaan minut seuraavana aamuna kello 10.00.

16. of June

Today I will reach the halfway of my journey, when i arrive to Vladivostok. I have 290 kilometers still to go. I'm there around the midday rush hour. The city is a shock for me, it’s big, has a high density of buildings. And wow, so much cars! The city seems to be full of right handed cars and they are Japanese. I parked my bike and start looking for a kiosk that would sell cards and post stamps. I asked at least 10 kiosks, and none of them had any. I was parked on side of the road and I called Sinus, to ask if he could give me a local bikers phone number that would help me. Then Toltolich arrived, and he wanted to help. He also spoke English. He called Sinus, who was in Kazan. Toltolich told me that post cards are available at the post office, and he guided me there. I bought the cards. Toltolich ordered a taxi and promised to guide me to the Custom-Club premises. The address and the club turned out to be fake. I was considering going to a hotel, but Toltolich convinced me to go to the MCC Iron Angels club house. We went there and the clubs president Alex and the vice president Andrei. First of all they asked what kind of maintenance my bike needs. After that they asked me how i want to spend the evening. Either vodka and girls OR a dinner in a restaurant, a tour of the city to photograph it, getting some supper, sauna and then sleep. I chose the second option. After this they showed me around the town, Alex showed his nice bikes, he has two bikes, an Intruder and a Hayabusa. Afterwards we went to the supermarket to get some snacks for me and then it was bedtime. I spent the night in a flat, which was empty and owned by Alex. He told me he'd pick me up at 10 am.


17.6.2009

Alex tuli hakemaan minut sovitusti. Menimme kerhotiloihin jossa mekaanikko Pavelin oli määrä asentaa pyörääni uusi takarengas. Halusin, että renkaassa on mahdollisimman paljon pintaa jäljellä Habarovsk-Cita välillä. Käytetystä renkaasta näki, että kyllä siitä oli kovasti yritetty läpi. Urien pohjassa oli vieri vieressä pieniä pistoja, mutta yksikään ei ollut päässyt kankaiden läpi. Samalla pyörääni vaihdettiin uusi eturatas, jolla jatkan ketjujen ikää. Pavel on taitava mekaanikko joka hoiteli hommat käden käänteessä. Kävimme vielä kaupungilta etsimässä käyttämään Liqui Moly-öljyä seuraavaan öljynvaihtoon. Pavel esitteli minulle kaupunkia ja otti kuvan seisoessani kaupungin ehkä tunnetuimman nähtävyyden, Golden Hornin eli merenlahden äärellä, josta aukeaa hieno näköala Japaninmerelle.Tarjosin kerholle muutaman tuhannen ruplan maksua töistä ja muusta, raha ei kelvannut alkuunkaan, vastaus oli että friendship is more important than money.
Tämän jälkeen olikin edessä jäähyväiset eli kiitin uskomattomasta vieraanvaraisuudesta ja sain hyvän matkan toivotukset Alexilta, Andreilta, Pavelilta, Germanilta ja muilta paikalla olevilta kerhon jäseniltä.


16-17.6.2009 in english for russian friends in Vladivostok

I arrived to Vladivostok at noon. I was shocked for population, rush and traffic. I was worried to find panoramic card of Vladivostok. I consired to call to Sinus, but suddenly a gentleman name Toltolich picked me on side of the street. He promised to help me and guided me to the main post office. I sent cards to Finland and Toltolich gave me a hint to go to MCC Iron Angels club house. We went to the house and met Alex, Andrei and some other members. Alex and guys treated me as a wellcome guest and club offered me a delicious dinner in russian restaurant with Alex. He was a very good host and we had a very interesting conversations about food, relationship in Russia and Finland and so on. After dinner we made a city tour and showed me his beautiful Suzuki's, Intruder and Hayabusa. Finally, it was time to go to sleep after we bought some snacks from supermarket. Thanks for this beautiful night, i will never forget it.

17.6.2009
Alex picked me from his apartment at 10.00 am. We went to the club and Pavel, a club's mechanic started to fix my bike to ride to back in Finland. Pavel is very competent mechanic and he installed and balanced new rear tyre and changed new front sprocket quickly. After that Pavel drove to town and we bought a can of Liqui Moly for the next oil change. He showed me famous Golden Horn of Vladivostok. There were beautiful view over bay to Japan sea. Finally it was time to say goodbye. Many thanks for Alex, Andrei, Pavel and other guys in club, you made my visit to Vladivostok great with your friendship and hospitality. I had no idea about russians before this journey, but now i know that you are great people. Thank you and keep up your great club.

10-14.6.2009

10.6.2009

Aamulla teltasta kohti Irkutskia.Väkiluku 590000, pienehkö kaupunki noin venäläisessä mittakaavassa. Missasin taas ohitustien ja jouduin harhailemaan hetken keskustassa. Neuvoa kysymällä läpiajokin onnistui. Irkutskin jälkeen maasto alkoi muuttua, korkeuserot lisääntyinät, tuli vuoria ja metsää. Oltiin lähestymässä Baikalia, sen huomasi, ilmakin muuttui raikkaammaksi ja viileämmäksi. Reilun sadan kilometrin ajon jälkeen Baikal tulikin esiin. Ensimmäinen merkki olivat kalan myyjät, joita oli tien varressa. Ostinkin pari savustettua omulia. Nälkä lähti tehokkaasti tällä ulkonäöltään hieman siikaa ja maultaan silakkaa muistuttavalla kalalla.
Baikalilta kävi raikas tuuli, majoitusta ei juurikaan näkynyt tien laidoilla joten majoituin taas telttaan, noin 150 metrin päähän rannasta ja 100 metrin päähän radasta. Kilometrejä 665.

10. of June

In the morning i was heading towards Irkutsk, population 590 000, small-ish city, in Russian scale. I missed the bypassing road and I had to wonder around in the centre for a while. By asking advice, i got trough the city. After Irkutsk, the terrain started to change, there were more changed in the altitude, there were more forests and mountains. I was getting closer to Baikal, i noticed it because the air was more fresh and cool. About after a hundred kilometers of riding, Baikal was revealed. First sign of it were the vendors selling fish along the road. I bought a few smoked omuls and I wasn’t starving anymore. The wind blowing from Baikal was cool and refreshing. No sign of a place to stay along the roads, so I had to sleep in the tent, yet again. I set it up 150 meters from the beach and 100 meters from the track. Today I did 665 kilometers.


11.6.2009
Herätys, kämat kasaan ja kasvojen pesu Baikalissa. Paikallinen kalastaja kävi katsomassa leiriäni. Matkaa Ulan Udeen noin 150 kilometriä. Maasto muuttui Ulan Udeen saavuttaessa, paljaita, puuttomia kukkuloita joita ei aiemmin ollut vielä näkynyt. Horisontissa oli suuri savupatsas, merkkinä roihuavasta metsäpalosta
Tienvarressa oli irtolehmiä ja hevosia, joita joutui varomaan. Lehmä- tai hevoskolarin vaara onkin suurempi vaara, kuin hirvieläinvahinko. Näin koko matkan aikana yhden pienen kauriin ja yhden, Volga-autojen keulasta tutunnäköisen peuran. Riistaa näkyi muutenkin vähän, muutama kettu. Supejä, mäyriä, metsäkanalintuja tai jäniksiä ei näkynyt. Lienee riista on pantu pataan, koska Rekord-merkkisiä haulikonpatruunan hylsyjä näkyi paljon...
Ulan Udesta on lyhyt matka Mongolian rajalle. Tämä näkyi, liikenteessä oli Mongolian kilvillä olevia autoja. Tien varressa oli puita, joihin matkalaiset olivat sitoneet pätkän kangasnauhaa tuomaan onnea. Ajattelin, että onnea tässä tarvitsee itse kukanenkin ja sidoin oman nauhani erääseen puuhun. Paremman puutteessa leikkasin vararenkaiden sitomiseen käytetystä mustasta kuormaliinasta irtonaisena heiluvan pätkän. Onnea se toikin. En joutunut onnettomuuksiin, minua ei ryöpätty, tapettu, en kaatunut ajosta, pyörä ei rikkoutunut tai jättänyt välille, mitään ei varastettu, edes renkaita ei puhjennut koko matkalla. Suosittelen muillekin:)
Yöksi telttaan noin 120 km ennen Citaa, kilometrejä 702.

11. of June

I woke up, gathered my gear, washed my face in Baikal and a local fisher man came and took a look at my camp. I was 150 kilometers away from Ulan Ude. The terrain changed when i arrived there, pale treeless hills, ones that i have never seen before. There was a big smoke statue in the horizon, a sign on of an ongoing forest fire. There were cows and horses running free along the road, some i had to watch out for. It's a bigger risk to crash into a cow or a horse than moose. During the trip i only saw one small deer and a reindeer, which is familiar from the Volga cars. I didn't see game really much, few foxes. No raccoon dogs, badgers, grouse or rabbits. I think they've must've put them in to the pot, since there were a lot of Rekord labeled shotgun cartridges... It’s a short trip from Ulan Ude to Mongolian border. I noticed this on the traffic, there were a lot of cars with Mongolian plates on them. There were trees on beside to road that had fabric strings hanging on them, for good luck. I thought that everyone needs luck here, so I tied my own string onto the tree. It brought me luck. I didn't get into any accidents, I wasn’t robbed, killed, didn’t fell off my bike while doing 80 km/h, bike didn’t break, nothing got stolen and I didn't even have a punctured tire. I definitely recommend. :) Spent the night in the tent gain, 120 kilometers before Cita. I did 702 today.


12.6.2009
Aamulla keula kohti Citaa. Tankatessani tapasin paikallisen, Vladiksi esittäytyneen bikerin, joka katseli huolestuneena renkaitani, Tourancen kuvio on kuulemma huono tulevassa, kertomansa mukaan 1000 kilometrin soratieosuudessa. Vlad antoi motoristien yhteystietoja Cita-Vladivostok väliltä. Sekavin tuntein lähdin ajamaan. Kaupungin ulkopuolella liikennepoliisi pysäytti kysellen, aionko tulla junalla takaisin Vladivostokista. Noin 130 kilometrin päässä asfaltti loppui ja vuorotellen alkoi soratie ja sorapintainen tietyö, välillä pätkä asfalttia ja taas tietyö tai sora. Heti aluksi oli lipat pari kertaa lähellä, mutta jotenkin opin viemään pyörää. Sopivin nopeus minulle oli noin 50-70, hitaammin ajettaessa nuoltiin kaikki kuopat, nopeammin ajettaessa alkoi hirvittää. Päivä oli eritrtäin lämmin, pöly lensi, peseytyminen joessa ja yöksi telttaan. Kilometrejä 673.

12. of June

In the morning I was heading to Cita. While I was filling up my bike, i met a local biker, Vlad. He was worried when he was looking at my tires, he said Tourance is a bad pattern for whats coming up a head, a 1000 kilometers of gravel. Vlad gave me some bikers contact information; they were between Cita and Vladivostok. I was confused and started riding again. Outside the city a police stopped me asking am I going to come back with a train from Vladivostok. After 130 kilometers, the asphalt ended and the gravel started. There was a bit of asphalt every now and then, but mostly it was gravel. Plenty of road works too. When i got to the gravel, I almost fell off my bike a few times, but eventually I somehow learned to ho ride it. The right speed for me was 50-70 km/h, when I went slower I had to go through every single bump and when I went faster, I was frightened that I’d fall. It was a hot day, a lot of dust in the air. I washed myself up in a river and i slept the night in the tent. I did 673 kilometers.


13.6.2009
Kylmä yö, herätys teltasta ja baanalle. Soraa ja pölyä koko päivä, missasin ruokapaikat edellisenä iltana ja tänä aamuna, jäi "Ride, eat, sleep, repeat" reissulta tämän päivän kohdalta se eat väliin kello 14.00 asti. Junavaunuun rakennetussa "kahvilassa" oli listalla varsinaista gourmet-ruokaa, paistettua, halkaistua lenkkimakkaraa ja jotain keittoa, jossa lillui pari rustoa. Otin rustokeiton. Vaikka kuvasin paljon ruoka-annoksia reissulla, jäi tämä kuvaamatta koska olin niin nälkäinen, en kertakaikkiaan ehtinyt. Minulla ei ollut käytännössä ruoan murentakaan mukana koko reissulla, olin täysin tienvarsikahviloitten varassa. Joskus oli tankkilaukussa viivähti pari omenaa, kalapurkki tai suklaalevy mutta siinä kaikki.Tien varressa näkyi paljon rikkinäisiä kuorma-auton renkaita ja rengastöitä tekeviä autoilijoita. Soratiessähän ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta nämä oli ajettu teleillä pahasti nimismiehen kiharalle ja tietyöosuuksilla oli toisinaan tamppaamatonta 50-75 mm mursketta, jolla on todella karmea ajaa.Yöksi telttaan, jossa nukahdin sammakoiden äänekkääseen kurnutukseen. Kilometrejä 573.

13. of June

It was a cold night. I gathered my gear and off i went. Gravel and dust for the whole day, i missed the diners yesterday and this morning from the riddle "Ride, eat, sleep, repeat" i missed the eating part, until 2 pm. The diner had built in a train cart, and on the menu it had gourmet food as well. Fried, splitted, sausage and some soup that had gristle floating in it. I took the soup. Even though I photographed so much food portions on this trip, i missed this because i was so hungry. Basically i didn't have any food with me, so it was all up to the road-side diners. Sometime i had couple of apples, a can of fish or a chocolate bar in my bagster, but that’s all. Anyway. Along the road there were a lot of broken truck tires and people changing tires on their car. There is nothing wrong with gravel roads, but this road was so bumpy and "curly". Plus there was some parts that the gravel hasn't been "beaten" yet, so it was terrible to ride. Spend the night in the tent, listening to the frogs croaking. I did 573 kilometers.


14.6.2009
Herätys, ota vuoteesi ja käy. Jonkin matkaa ajettuani tapasin korealaisen, yksisylinterisellä Yamaha SR500-pyörällä ajavan Tarmy-nimisen miehen.Pyörä oli erittäin raskaasti lastattu. Hän kertoi olevansa matkalla Vladivostokista Lontooseen, aikaa oli varattu kolme kuukautta. Tarmy halusi tietää, paljonko soratietä on jäljellä. Kerroin, että ennen Citaa ainakin 650 km. Tämän kuultuaan Tarmy päätti ajaa johonkin asemalle ja laittaa Jammun junaan kohti Citaa. Hän kysyi reittiäni. Kerroin olevani neljättätoista päivää liikkeellä, ja että perille menee pari päivää, jossa lepään päivän tai kaksi ja ajan takaisin. Tarmy sanoi, että olen "Crazy biker".
Yöksi telttaan, satakieli luritteli koko yön. Kilometrejä 708.

14. of June

Time to wake up and continue again. After a while of riding I met a Korean guy called Tarmy, he was riding a single cylinder Yamaha SR500. He had a very heavy load on it. He said he’s coming from Vladivostok and going to London, he had booked three months for the trip. I told that before Cita there’s at least 650 kilometers of gravel road. After he heard this, he is going to put his bike on a train heading to Cita. He asked for my route and I said: "this is my 14th day on the road and to get to Vlad it takes a few more days. When I get there, I might rest a day or two." Tarmy said that I’m a "Crazy biker".
Spend the night in my lovely tent, listened to nightingale singing. Did 708 kilometers today.