Kannattiko lähteä?

Minulta on kysytty muutaman kerran, että kannattiko lähteä. Kuten jossain saatoin mainita, olen kypsytellyt tätä reissua pari-kolme vuotta. Olin varannut aikaa reilusti aiempien moottoripyöräreissujen päivämatkojen mukaan arvioin että jos ajaa 550 km päivässä, on juhannuksena perillä. Venäjällä tuntui nuo päivämatkat saavutettavan helposti. Ajoin keskimäärin reilun kymmenen tuntia päivässä ja jakolaskulla saadaan päiväsaldoksi 750 km kun kokonaismatka on 21741 km ja matka kesti 29 päivää. Reissu ei ollut minulle mikään Amazing Race, jossa kilpaillaan kellon ja kalenterin kanssa. Tämä vain lähti menemään näin. Aiemmat reissutkin olen tehnyt "Ride-Eat-Sleep-Repeat"-hengessä. Otin kuitenkin yli 550 valokuvaa ja ehdin tarinoimaan ihmisten kanssa tienlaidassa, joten ei se aivan pelkkää ajamista ollut.
Muutamat ovat kysyneet, että mitä maksoi. Olin varautunut hengessäni noin 3000 euron budjettiin, mutta selvisin halvalla. Varsinaisiin kuluihin, eli bensat, majoitus ja ruoat kustansivat melko tarkkaan 1300 euroa. Lisäksi tuli öljyt ja tuliaiset, yhteensä 4000 ruplaa. Vähäiseen rahanmenekkiin vaikuttaa omalta osaltaan telttamajoituksen määrä ja muut ilmaiset yöpymiset.
Saldona totean että reissu oli hieno ja ylitti odotukset.Mieleen jäi vahvasti venäläisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus muukalaista kohtaan. Myös avuliaisuus oli ennenkokematonta. Jotenkin jäi vaikutelma, että tutustuin sellaiseen venäjään, jota ei suomessa juurikaan tunneta. Siperian suuruus, autius ja koko maan valtava koko yllättivät. Omalta osaltaan matkan onnistumiseen vaikutti se, että kulkupeli toimi hyvin. Nämä japsipyörät ovat joidenkin, ns. paremmilla merkeillä ajavien mielestä turhan hajuttomia ja mauttomia. Niistä kun puuttuu glamour, luonne ja sielu. Minultakin muuan mies kysyi, kuultuaan aikeistani lähteä Vladivostokin, että millä, TUOLLAKO?. Saatoin vain vastata, että milläpä muullakaan, olihan kyseessä ainoa pyöräni. Vertaisin japsipyöriä perheen ensimmäiseen pesukoneeseen, joka tekee sitä hommaa, johon se on tarkoitettukin, vuosikausia vaatimatta mitään erityishuomiota.
Näin tällä kertaa ja saatoin keskittyä olennaiseen, eli matkasta ja sen tuomista elämyksistä nauttimiseen. Latu jäi auki seuraaville, matkamoottoripyöräily tai amerikkalaisten lanseeraama adventure motorcycling on hieno tapa tutustua maihin ja kansoihin.

Was it worth it?

I've been asked numerous times, was it worth it. As i might have mentioned, I’ve been planning this trip for three whole years. I had booked time enough, based on earlier trips. I estimated that if i do 550 kilometers per day, I’d be there by Midsummer day. On Russia, it seemed that those km's per day are easily done. I rode approximately ten hours per day and 750 km's per day, total ODO 21741. The trip wasn't an "Amazing race" for me; It wasn't a competition against the clock. This is just how it went. I've done my earlier trips with the mantra "Ride-Eat-Sleep-Repeat". I took over 550 photographs and I also had time to talk with a lot of people along the trip, so it wasn’t all just riding my ass off.
A few have asked, how much did this cost. I was prepared with a budget of 3000 euros, but i got away cheap. Gas, accommodations and food cost me around 1300 euros. 4000 rubles for the oil and souvenirs. The fact that i stayed so much in my tent affects the budget also. And i had many other free ways to spend the night. I can say that the trip was great and went over my expectations. I'll definitely always remember the Russian people, they were so friendly and helpful. Their hospitality was really amazing. I think that i got to know to a Russia that the Finns don't know that much really. Of course the fact that my bike worked for the whole time affects the success of this trip. Some of the bikers that ride with so called better brands, think that the jap bikes are a bit too bland, no glamour, no soul, etc. After i told a guy that I’m going to Vladivostok, he was stunned about the bike I’m going to be taking with me.
He said: "You're going with THAT?!". I only could answer: "With what then?". I'd compare the jap bikes to a family’s first washing machine. It does the job it is meant to do, works for years, without requiring any special attention. So this time i was able to concentrate on the trip itself and the experiences it offered. The road is open for the next adventure bikers. It's a great way to get to know to different countries and people.

Teistä ja liikenteestä

Sanotaan, että venäjällä kuolee paljon ihmisiä liikenteessä. Tämä pitää varmastikin paikkansa. Tien varsilla oli hautakiven tapaisia muistokiviä, ristejä ja seppeleitä todella paljon. Kaupunkien liikenne on vilkasta, mutta kaoottisuudestaan huolimatta siinä tuntuu olevan jokin, tuntematon järjestys. Vilkkua kunnioitetaan, jalankulkija on suojatiellä kuningas, jonka oikeuksia ei loukata, valtateillä väistetään tarvittaessa soralle. Valoja ei vilkutella, äänimerkistä tai keskisormesta puhumattakaan, vaikka jollain menisi ohitus pitkäksi. Näin muutamia peltikolareita, tieltäsuistumisia ja yhden henkilöautojen läheltä piti-tilanteen. Omalle kohdalleni sattua aiemmin kuvailemani tapaus rekan nuppien kanssa.

Teiden kunto vaihtelee. Rengastöitä tekeviä rekkoja näki paljon, samoin renkaita vaihtavia henkilöautoja. Rekkojen telit näyttivät olevan usein remontissa tien varressa. Moottoripyöräilijöiden pelkäämiä ns. potholeja on siellä täällä. Kunnon potholeen ajaessaan vanne voi mennä klommolle, keula tai takajousitus rikki tai jopa koko pyörä nurin. Kunnon showstoppereita siis. Tien laatu vaihtuu nopeasti ja sitä onkin tarkkailtava koko ajan ja nopeus on sovitettava tien mukaiseksi. Nopeusvalvontaa on paljon ja kanssa-autoilijat varoittavat toisiaan aina kun mahdollista, mutta kyllä sakkojakin kirjoitetaan. Itse selvisin ilman ylinopeussakkoja, ajelin liikennevirran mukana juurikaan ohittelematta.

The roads and the traffic.

They say that a lot of people die in the traffic in Russia. I'm guessing it's true. There were lots of gravestone-like memorial stones, crosses, flowers etc. The traffic in the cities is chaotic i'd say...
But in some weird twisted way, it has an unknown order. They respect the turning signal, on the crosswalks; pedestrians are the kings and queens. On highways they dodge all the way to the gravel, if necessary. They don't blink lights, honk horns or give you the middle finger. I saw few minor crashes, but nothing big, the cars only had few dents.

The condition of the roads changes a lot. I saw a lot truckers changing tires, as well as ordinary people. The roads have a lot of what every biker is afraid of... Potholes. Once you ride in one, you might have your tire punctured or rim twisted, or even fall off your bike. Proper showstoppers. The quality of the road changes really fast, that's what you have to keep an eye on it all the time. There are policemen enforcing the speed limits and other drivers will warn if they're around with their radar. I managed not to get a speeding ticket, i just rode with the traffic flow and i didn't really pass that much.

Voinko saada borskeittomyrkytyksen ja kuolla?

Venäläinen keittiö tarjoaa monenlaisia herkkuja. Huomasin tämän aterioidessani Alexin vieraana Vladivostokissa. Ruoka on tosin hieman erityyppistä kuin olemme tottuneet. Liha on hieman rasvaisempaa, suolaa on käytetty enemmän, samoin sokeria. Tällaisen kielitaidottoman bikerin menu muodostuu helposti yksipuoliseksi. Söin lähes joka päivä jotain keittoa, useimmiten borskeittoa, jotain kasviskeittoa tai seljankaa. Vaihtelua toivat munakkaat eli omeletit, gulassi tai saslikit, nuo herkulliset koivuhiilloksessa paistetut lihavartaat. Tuijottelin joskus ruokalistoja ja tilasin summissa jonkin salaatin, tai yksinkertaisesti lihaa ja perunoita eli mäsä ja kartuskat. Maitoa ei käytetä, kahvi on pikakahvia ja annoksen kanssa on tapana ottaa blinejä usein smetanan kanssa. Kalan huomasin olevan merkillepantavan kallista, ehkä kalliimpaa kuin suomessa. Annos eli kahvi, kaksi bliniä, keitto ja pari leipäpalaa maksoi noin 100 ruplaa. Sain jossain Siperiassa kyseisten lisäksi vielä munakkaankin yhteishintaan 68 ruplaa. Kahvi maksaa 10-15 ruplaa, olut 25-50 ruplaa, litra pullovettä noin 30 ruplaa, puolen litran Fanta 45 ruplaa, herkullinen leivos 35 ruplaa. 1 €uro=41-43 ruplaa.

2. of July. Is it possible to eat overdose of bors-soup and die?

The Russian kitchen offers many kind of delicious food. I noticed this while i was having a meal as Alex's guest in Vladivostok. The food is a bit different, than what we are used to. The meat has a bit more fat in it, they've used more salt and sugar as well. A bikers menu, who doesn't really speak Russian that much, will most likely eat same kind of food every day. Almost daily had some soup, mostly bors. Although I had some changes, like omelets, goulash and sasliks. Sometimes i kept staring at the menus and i randomly ordered a salad, meat and potatoes. Milk isn't really used that much as in Europe, coffee is instant coffee and they usually offer blinis (russian pancakes) with Smetana. I noticed that fish is rather expensive, maybe even more expensive than in Finland. One portion equals coffee, two blinds, soup and few pieces of bread cost 100 rubles. Somewhere around Siberia I also got an omelet into to the price, 68 rubles. Coffee costs around 10-15 rubles, beer 25-50, a liter of bottled water around 30 rubles, 0,5 liters of Fanta 45 rubles, A delicious pastry 35 rubles. 1 € euro = 41-43 rubles.

29.6.2009, kotona taas

Motellista tien päälle, näissä venäläisissä paikoissa kun ei yleensä ole aamupaloja aikaa viemässä. Tarkoitus oli ajaa Pietariin ja ohittaa se ohitustietä pitkin josta Viipuriin Lappeenrantaan, Kouvolaan, Lahteen Tampereelle ja kotiin. Lähestyin Pietaria koettaen katsoa mistä ohitustie alkaa. Siinä meni Muurmanskin ja Arkangelin viitat, Vyborgia tai Helsinkiä ei näkynyt. Viimein totesin olevani keskustassa. Tuossa meni ilmeisesti koulukirjoista tuttu eremitaasi, valtavan ylellisiä rakennuksia joka puolella. Vaihdoin koko matkan Garminissa olleen Smellybikerin Wanderlust East kartaston takaisin Garminin City Navigatoriin. Gepsi ilmoitti että M10 menee Nevan ylitse parin korttelin päästä. Hain vauhtia ja aikani kieputtuani pääsin sillalle ja Nevan yli. Päätin piyää auringon selän takana ja ajaa niin kauan kunnes vastaan tulee jokin tie jossa on Viipurin viitat. Ajoin ehkä 10 km ja löysin viitoituksen Viipuriin. Viipurin ohitus sujui helposti, loput ruplat euroiksi saimaan kanavan lähistöllä olevassa rahanvaihtopisteessä ja tulliin. Jono oli aikamoinen ja muodollisuuksiin tuhrautui noin kolme varttia. Viimeinen puristus läpi suvisen Etelä-Suomen ja kotona taas. Kokonaiskilometrimäärä matkamittarin mukaan 21741 km.

29. of June, home sweet home.

Back on the road, quickly. I intended to ride to St. Petersburg and pass it along the highway, to Vyborg, to Lappeenranta, to Kouvola, to Lahti, to Tampere and finally home. I was reaching St. Petersburg, trying to look out for the intersection. I saw signs to Murmansk and Arkangel, but no Helsinki or Vyborg. Finally I realized I’m in the middle of St. Petersburg. I switched the maps on my garmin from Smellybikers Wanderlust East map to Garmin's City Navigator. GPS told me that M-10 runs over Neva, just a few blocks away. I was wondering around and finally got to Neva an over the Bridge. I decided to keep the sun behind my back and ride as long as I see a sign that says Vyborg. I rode about 10 kilometers and saw the signs. Passing Vyborg went well, rest of my rubles i exchanged back to euros and went back to the customs. The line was long and the formalities took at least 45 minutes. All I had ahead was the last stretch through the wonderful south Finland. Total mileage was 21741 Kilometers.

25-28.6.2009

25.6.2009

Heti aamusta sadekuuroja. Ennen Omskia tapasin huoltoasemalla kolme venäläistä motoristia matkalla Moskovasta Vladivostokiin. He kyselivät neuvoja ja tunnelmia matkastani ja Venäjästä yleensä. Kehotin heitä pitämään renkaista huolta. Miehillä oli tunnelma korkealla ja videokamera kävi lähes koko ajan.
Omskin kierto onnistui tällä kertaa hyvin, viitta oli aika huomaamattomassa paikassa eikä ihmekään etten huomannut sitä tulomatkalla.
Yöksi motelliin lähelle Izimiä, 1400 ruplaa. Kilometrit 894.

25. of June

It started raining right in the morning. Before Omsk, i met three Russian bikers on a gas station. They were heading from Moscow to Vladivostok. They asked for advice and thoughts about the trip and my impressions about Russia in general. I suggested them to take care of their tires. They were in high spirits and the video camera was recording all the time. Getting around Omsk was easy this time, the sign wasn't really visible, so it's not really a surprise that I missed it at the first time. Spent the night in motel, near Izim, 1400 rubles, did 894 kilometers.

26.6.2009

Herätys sateiseen aamuun ja tienpäälle suuntana länsi ja Ural. Päivällä sade loppui ja ajokeli oli loistava. Uralilla oli vähemmän raskasta liikennetta kuin tulomatkalla. Jäin yöksi Uralille motelliin tien laitaan. Hinta oli 800 ruplaa. Kävin elämäni ensimmäistä kertaa venäläisessä saunassa eli banjassa. Banja oli miellyttävä kokemus lähes kuukauden saunattoman jakson jälkeen. Motellin lähellä olevassa kahvilassa tapasin Sashan, venäläisen miehen perheineen. Kuultuaan minun olevan suomalainen mototsikl turisti, Sasha pisti vaimoineen piknikin pystyyn kahvilan edessä oleville pöydille. Hetkessä vaimo ja tytär taikoivat esiin sienipiirakkaa, broileria, leipää, juotavaa ym. Turistia pidettiin kuin piispaa pappilassa ja Sasha varoitteli minua huligaaneista. Hän oli niin huolestunut turvallisuudestani, että lahjoitti turvallisuuteni takeeksi hienon linkkuveitsensä. Sain lisäksi kuivatun, tönkkösuolatun kalan jota nautimme yhdessä zakuskaksi. Sain myös pyynnön ajaa seuraavana päivänä heidän kanssaan kotiinsa Almetyeskiin vierailulle. Jouduin kieltäytymään tästä aikataulusyihin vedoten. Päivän kilometrit 922.

26. of June

Woke up, yet another rainy morning. Heading to west, Ural. During the day, the rain stopped and the weather was awesome. This time Ural had less heavy duty traffic. I stayed the night in a motel in Ural, 800 rubles. For the first time in my life i went to a Russian sauna - banja. It was a pleasant experience after a month without sauna. Nearby the motel i met Sasha, a Russian man with his family. After he heard I’m a Finnish "mototsikl" tourist, he set up a picnic in front of the café with his wife. In short amount of time the daughter and the wife dug up some mushroom pie, broiler, bread, something to drink etc. The tourist was like a bishop in vicarage. Sasha warned me about hooligans.
In fact, he was so worried about my safety that he gave me a good folding knife. I also got a dried and salted up fish, which we enjoyed together for a "zakuska". I also got an invitation to drive with them to their home in City of Almetyesk, but I had to refuse, because of my schedule. I did 922 kilometers today.



27.6.2009

Startti Uralilta, jossa lämpötila lähellä nollaa. Ufassa oli jo lämpimämpää ja Ufan sekä Kazanin ohitus sujui hyvin. Kazanin lähellä oli koko matkan ainoa todellinen vaaratilanne liikenteessä. Ajelin jonon hännillä noin 80km/h ja jouduin jarruttamaan hieman koska jonossa oli haitariliikettä. Ympäriltä alkoi kuulua valtavaa jyrinää. Hetkessä molemmilla puolillani, ehkä vajaan kahden metrin etäisyydellä ajoi rekan nuppi, toinen soralla ja toinen keskiviivan päällä. Kohdallani autot alkoivat jarruttaa ja näkyvyys katosi palavan kumin savuun. Autot pääsivät ohitseni enkä vieläkään tajua mitä tapahtui. Todennäköisesti takana oli jotain kilvanajoa joka keskeytyi jonon yllättävään hidasteluun. Taustapeilien merkitystä ja käyttöä venäjällä ei pidä aliarvioida, ne ovat ehkä tärkein varuste ajoneuvossa jarrujen ja vilkkujen lisäksi. Yöksi motelliin 703 km ennen Moskovaa, hinta 550 ruplaa + ohranan (kuva) vartioima pysäköinti 50 ruplaa. Näitä oxpahoja on venäjällä paljon ja osa on kunnolla aseistettuja. Näin yhdellä jopa suomessa poliisien käyttämän sähkölamauttimen. On kumma jos ei huligaani rauhoitu. Kilometrit 889.

27. of June

Back on the road. The temperature was near 0 Celsius, which is quite cold. It was a lot warmer in Ufa. I passed Ufa and Kazan quite well. I had the only nearby situation near Kazan. I was riding on the back of the line, doing 80 km/h and I had to brake for a bit because there was some movement on the line. Suddenly I hear this noise around me. In a split second there are two trucks, one left of and right. the other one was on the gravel, other one was on top of the middle line. When they reached me, they started to brake and i lost vision into to the smoke. They got past me and still dong know what happened. I guess they were racing or something. The meaning of rear view mirrors and turn signal in Russia shouldn't be underestimated, they are the most important equipment.
Spending the night in a motel 703 kilometers before Moscow, cost me 550 rubles + Ohranas guarded parking 50 rubles. In Russia they have a lot of these Oxpaho's, and some
of them are properly armed. I saw one with a tazer as well. I bet that will settle down a hooligan.

28.6.2009

Aamuherätys motellista ja Moskovan ohitus. Päätin ohittaa Moskovan ulointa kehätietä pitkin. Tie on 176 km pitkä, ja lähtee muutamia kymmeniä kilometrejä ennen Moskovaa. Ohitustie tulee M10-tielle 106 km Moskovasta Pietariin päin Klin-nimiseen kaupunkiin. Kehätiellä oli rekkoja ja asetuin niiden kantaan, koska ajattelin että peesissä ei tarvitse lukea karttaa. Homma meni hyvin ja pääsin Moskovan ohitse. Ajelin kohti Pietaria ja majoituin noin 400 km päähän Pietarista siistiin motelliin, 1400 ruplaa + pyörän vartiointi 120 ruplaa. Kilometrit 1022 km.

28. of June

Today passing Moscow. I decided to pass it, along the farthest highway. Its 176 kilometers long, and starts a bit before Moscow. It joins with the road M-10, 106 kilometers from Moscow, to St. Petersburg,
to a town called Klin. The highway had trucks and i settled behind them, because I wouldn't have to read to map all the time. It went well and i got past Moscow. I rode towards St. Petersburg and spent the night about 400 kilometers from St. Petersburg, on a fine motel, 1400 rubles + guarding the bike 120 rubles. Did 1022 Kilometers.

Paluumatka 17.6-24.6.2009

17.6.2009
Jäähyväisten jälkeen alkoi paluumatka takaisin kotimaahan. Ajattelin tehdä tämän hieman nopeutetulla takaisinkelauksella. Paluumatkan toivoin sujuvan nopeammin kun tietää reitin, eli vähemmän harhailua ja vähemmän valokuvia. Lähtöpäivä samoin kuin tulopäivä olivat Vladivostokissa kylmiä, noin +12 astetta ja mereltä kävi kylmä tuuli. Venäjällä on tien varressa monenlaista tuotetta myynnissä, myyjinä usein eläkeläiset, jotka yrittävät hankkia lisäansioita. Tällä kertaa myynnissä oli mustikoita, oli kausi näemmä alkanut. Maistoin mummon purkista, mutta muu maa oli mustikka tällä kertaa, olivat kitkeriä maultaan. Ensimmäisenä paluumatkan päivänä ajoin vain 460 km ja jäin telttaan yöksi noin 300 km ennen Habarovskia.

17. of June

It was time to say goodbye and time to return home. I thought I’d do this with a slightly speeded up reverse. I hoped the way back would be a bit faster, since now I know the route, which means less wondering around and less photos. The day I left, as well as the day I arrived at Vladivostok were cold. only +12 Celsius and the wind was breezing from the sea. Russia has a lot of roadside vendors, selling a lot of different things. Mostly retired people, trying to get more money. I tasted some blueberries from some granny’s jar and they tasted bitter. First day of return i did only 460 kilometers. I spent the night in the tent, 300 kilometers before habarovski.


18.6.2009
Teltta pakettiin ja baanalle. Tänään oli vuorossa taas Habarovskin läpiajo, jouduin kysymään liikennevaloissa tietä, seurailin Amur-joen vartta ja lopulta pääsinkin Citaan johtavalle valtatielle. Yöksi päädyin tienvarren gastinitsaan,eipä ollut haitaksi päästä kuivattelemaan vaatteita koska illansuussa sateli aika tavalla. Majoituksen hinta 520 ruplaa.Kilometrejä kertyi 725.

18. of June

Packed up my tent and off I was, again. Today I’m going through Habarovski again, I had to ask for the route in traffic lights, I follow the Amur river and finally made it to the highway which leads to Cita. I ended up spending my night in a gastinitsa. It was a good thing; I had to dry clothes since it rained a bit today. Cost 520 rubles, did 725 kilometers.


19.6.2009

Tien päälle noin kello 6.30 paikallista aikaa. Muutaman kilometrin ajettuani tuli mieleen, että sehän taitaa olla juhannus kotimaassa. Meneehän se jussinvietto näinkin. Päivälle sattui taas paljon soratietä, onneksi ei satanut ja kuski pysyi kurattomana, muttei pölyttömänä. Illaksi telttaan 777 km ennen Citaa, kilometrejä 800.

19. of June

Back on the road around 6:30 am, local time. After I rode a few kilometers i realized its Midsummer day in Finland. Well this is one way to spend it. A lot of gravel road today, but luckily it wasn’t raining today.
But there sure was a lot of dust in the air. Spent the night in the tent 777 kilometers before Cita, did 800 kilometers today.


20.6.2009

Herätys ja tien päälle. Tarkoitus ehtiä illaksi Citaan, tarkoituksena tienvarresta motelli yöpymiseen. Harhauduin vahingossa tietyömaan suljetulle pätkälle ja kaadoin pyörän paikaltaan louhikossa. Kaatumarauta hoiti tehtävänsä ja vaurioita ei tullut muualle kuin kaatumarautojen maaliin ja kuskin sieluun. Illan mittaan alkaa sataa mutta päätän jatkaa Citaan asti. En löydä motellia kaupungin liepeiltä ja alkaa hämärtää. Päätän ajaa kaupungin ohi kunnes sadealueen reuna tulee vastaan ja majoittua telttaan. On jo pimeä ja köröttelen noin 60km/h ja sade jatkuu, vesi alkaa kastella sadehaalarien alla olevia vaatteita. Tien laidassa on betoninen bussikatos ja päätän jäädä sen suojaan yöksi, koska on liian pimeää pystyttää teltta. Heitän kevytpeitteen maahan ja työnnyn ajokamppeet päällä hytisten makuupussiin. Autot kulkevat vajaan kymmenen metrin päästä, mutta pääsen jonkinlaiseen uneen. Päivän ajokilometrit 800.

20. of June

I intend to make it to Cita by the evening and find a motel to stay in. I got lost on a road work's closed road and I fell off my bike. Luckily it fell in place. No damage to the bike though.
Eventually it started to rain during the evening, but i made up my mind to keep going to Cita. I couldn't find a place to stay and it's getting dark. I decide to ride pass the town until I reach the end of the rain clouds and put my tent up. It's dark, and I’m still riding, doing 60 km/h, and it's still raining. I'm all wet. There’s a bus stop along the road that was made of concrete, so i decide to stay there. It was cold and noisy, because of the cars, but I managed to get some sleep. I did 800 kilometers today.


21.6.2009
Saan nukuttua muutaman tunnin mutta herään aamuyöstä kun lähellä katosta auto käy tyhjäkäyntiä, ilmeisesti odottaen jotain. Uni katkeaa niin pahasti, että laitan hämärässä kamat kasaan ja lähden tienpäälle. Muutaman kilometrin ajettuani pysähdyn kiristämään kypärän solkea ja laittamaan korvatulppia. Citasta päin saapuu erikoinen ajoneuvoyhdistelmä, Unimog-mersu, joka hinaa toista samanlaista. Kuski pysäyttää ja kysyy, olenko kunnossa. Kerron olevani, mutta kylmissäni. Mies kysyy, haluanko kahvia ja koska en kieltäydy, hän keittää bensakeittimellä minulle kahvit. Käy ilmi, että hän ja hinattavassa Unimogissa nukkuva kaverinsa ovat tuomassa autoja Magadanista He ovat Off Road Master Clubin jäseniä Novosibirskistä, jotka olivat menneet lentäen Magadaniin ja tuovat mersut pois ajamalla. Juttelemme kaikenlaista koska kuljettaja osasi englantia. Häntä kauhistutti matkani ja etenkin sen nopea aikataulu, kertoi minun olevan hullu, johon saatoin vain vastata että niin vaimokin aina sanoo. Toivotamme toisillemme hyvää matkaa. Vaihdan pyörään öljyt tien laidassa olevalla rekkojen öljynvaihtopaikalla. Sieltä löytyi tyhjiä kanistereita, johon valutin vanhan öljyn. Citan ja Ulan Uden välillä on vuoristoa ja siellä törmään erikoiseen näkyyn, ainakin kesäkuun loppupuolella. Vuorilla oli satanut reilusti lunta, sitä oli vieläkin jäljellä senttitolkulla.
Ulan Udessa paistoi aurinko ja päätin ajaa Baikalskiin, koska muistelin siellä olevan gastinitsan tai motellin. Pääsin illansuussa Baikalskiin ja kysymällä sain selville gastinitsan sijainnin. Tien laidassa ja oven yläpuolella olevista gastinitsa-kylteistä huolimatta minua ei sinne suostuttu majoittamaan. Majapaikka oli ilmeisesti kesäajaksi varattu lasten virkistys- ja leirikäyttöön ja vihainen muori ajoi minut kädestä pitäen sieltä pois. Olisi kyllä haluttanut sanoa mummolle venäläisittäin kova sana ja nimittää häntä huligaaniksi. Olin jo aika epätoivoinen ja ajelin keskustassa kysellen, olisiko Baikalskissa toista gastinitsaa. Avuksi tuli mies, joka esitti passinsa ja kertoi olevansa Alim, doctor. Hän kertoi, että on menossa ravintolaan, mutta voin mennä hänen kotiinsa nukkumaan. Menimme Alimin kämpille, siihen tuli pari naapurin miestä, hetkessä pöydässä oli ruokaa ja juomaa. Nautin pöydän antimia kohtuudella, kommunikoimme sen vähän mitä yhteistä kieltä löytyi. Kävi ilmi että Alim on nukutuslääkäri ja oli kovasti kiinnostunut lääkärien palkkatasosta Suomessa. Hän osoitti minulle sohvan jossa nukkua. Ei taida olla aivan matkaoppaiden suosittelema tapa hankkia majoitusta:) Kilometrit 900.

21. of June

I got few hours of sleep and i wake up when a nearby car has pulled over. I decided to gather my things and get back on the road. After riding for a few kilometers I stop to tighten up my helmet and put on my earplugs. A strange looking vehicle combination is coming from Cita, Mercedes Unimog, which is towing another one. The driver pulls over and asks if I’m on. I told him that I’m fine, but cold. He asks if i want coffee, and because I didn't say no, he decided to make us some coffee. It turns out that he and his friend sleeping in the other Unimog are bringing the cars from Magadan. They're Off Road Master Club's members from Novosibirsk, who had flown to Magadan and bringing the cars back by driving. We talked about many things, since the driver spoke english. He was terrified about my trip and especially the fast schedule, he told me I’m crazy and I said that that's what my wife always says. We wish each other a pleasant journey and good luck. I changed the oil to my bike on beside the road. I found some old canisters and poured the old ones in them. There were some mountains in between Ulan Ude and Cita. I saw a special view there, especially since it's the end of June. It had snowed a lot and there was still quite a lot of it left. Sun shined in Ulan Ude and i decided to ride to Baikalsk, since i remember there was a gastinitsa or a motel. I made it there by the end of the evening and my asking, i found my way to the gastinitsa. There was a gastinitsa sign on beside the road, but they wouldn’t let me stay there. The gastinitsa during summer is reserved for kids camps etc. An old granny drove me away, i would've wanted to her a couple of words, call her a hooligan. I was getting desperate and i was wondering around in the centre, asking around if there is another gastinitsa in town. Then a man came showed his passport and told me the he’s Alim, doctor.
He told me that he’s going to a restaurant, but I can sleep at his place. We went to his place, then a couple of guys from the neighbor came and in split second there was food and drinks on the table.
I enjoyed the food and the drinks, with modesty, we communicated for a bit, somehow and it turned out that Alim is an anesthesiologist and he was very interested in the doctors salaries in Finland.
He showed me a couch i could sleep on. Not really a Lonely Planet's way to get accommodation. :) Did 900 kilometers today.


22.6.2009
Unet loppuivat joskus aamuyöstä, paikalla oli vielä Alimin lisäksi kaveri Kolja, fiksu kazakki. Miehet olivat nauttineet kaljaa auringonnousuun. Keräsin kamppeeni, kiitin yösijasta ja onnentoivotusten kerä painuin takaisin sinne mistä oli tullutkin eli maantielle. Baikalskista on reilu sata kilometriä Irkutskiin, jonka läpiajo sujui jo rutiinilla. Päivän merkittävin tapahtuma oli, kun satuin Tulunin ja Kanskin välillä paikalle, jossa kammettiin rekkaa ylös ojasta. Homma eteni aika suoraviivaisesti. Paikalla oli pari Kamazia, joihin pantiin vaijerit kiinni ja ja ojan pohjalla maannut mersu vedettiin raakasti ylös. Ojan pohjalle jäi noin 100 litraa dieselöljyä. Mersu pantiin käymään ja ei kun baanalle, sinne jäi dieselöljyt ojaan. Yöksi majoituin telttaan Tulunin ja Kanskin välille. Kilometrit 726.

22. of June

I woke up early in the morning, besides Alim there was his mate, Kolja, A smart Kazak. These two guys had enjoyed beer until the sunrise. I gathered my stuff, thanked for the night and i went back there where i came from - the highway. It's roughly 100 kilometers from Baikalsk to Irkutsk, which i got through easily. The highlight of the day was when I was in between Tulun and Kansk, where a truck had fallen over into the ditch. The road was blocked. Eventually they got it out and i was ready to move on. Spent the night in my tent in between Tulun and Kansk. Did 726 kilometers.


23.6.2009
Yöllä heräsin teltan vierestä kuuluvaan puheeseen ja auton moottorin ääneen. Kömmin ulos puolipökerryksissä ja ymmärsin että minulta tiedusteltiin, olenko kunnossa. Vastasin että thanks, i am fine. Vastaus kelpasi ja miehet häipyivät. Auton kyljestä huomasin heidän olevan miliisejä. Teltta alkoi olla huonossa kunnossa ja päätin, että nyt riittää telttailu. Teltasta oli mennyt keppejä poikki ja alkujaan lännenvankkureita muistuttanut teltta näytti lerpahtaneena lähinnä sahtisaavin peitolta.Aamupäivällä pyörä sammui noin 100km/h vauhdista ilman minkäänlaista varoitusta. Se on uskomaton määrä ajatuksia, mitä päässään ehtii kelata niiden sekuntien aikana, kun rullaa pyörän pysähdyksiin tien laitaan. Starttasin ja moottori kävi sekunnin tai pari kunnes sammui uudelleen. Uusi käynnistysyritys ja moottori alkoi käydä ja totella kaasua. Lähdin ajamaan epäillen, että kyseessä on veden aiheuttama käyntihäiriö. Seuraavan tankkauksen jälkeen moottori kilisi, kun ilmeisesti tankin pohjalla ollut vesi sekaantui tankkiin lisättyyn bensaan ja pääsi kiertoon. Löysin jostain kuoma-autojen varaosia myyvästä liikkeestä suomiteksteillä olevaa ilmajarrujen jäänestoainetta ja kaadoin sitä desitolkulla tankkiin. Tämän jälkeen pyörä toimi moitteetta loppumatkan. Päivä oli ajoittain sateinen ja olin iloinen, kun illansuussa löytyi
motelli hintaan 420 ruplaa, johon pääsin ihmistymään.Kilometrit 674 km.

23. of June

During the night I woke up from my tent, there was a car’s engine running and someone was talking. I was half-asleep and I got out of my tent. They asked am I ok, I said I’m fine, thanks. It was enough for them, they left. When I saw the car, I noticed it was the police. The tent started to be in a bad shape, the sticks were broken which causes the tent to be flat. In the morning, my bike suddenly died on my. The engine stopped running all of a sudden. As I was slowing down, I had so many different theories in my mind about what could have happened. I tried starting the engine and it ran for a few seconds. I started again and it was working now. I knew it was of because of water in the tank. After the next fill up the engine was "jingling", which was caused by water getting mixed up with the gas and getting into the system. Then I found some anti-freeze liquid meant for airbrakes, from a store that sold truck parts. It even had Finnish labels on it. I poured it to my gas tank and after that the bike worked perfectly.
The day was partly rainy, and when I found a motel at the end of the evening, i was happy. 420 rubles for the night. Did 674 kilometers.


24.6.2009

Miellyttävä herätä motellista kunnolla nukutun yön jälkeen. Päivän aikana ohittaisin Kemerovon ja olin sopinut aiemmin Valeran kanssa, että tapaamme paluumatkalla. Laitoin tekstiviestiä ja tapaaminen sovittiin kaupungin ulkopuolella tienvarressa olevaan kahvilaan. Porukka saapuikin sovittuun aikaan, jälleennäkeminen oli iloinen. Katselimme kuvia kamerastani ja kahvien ja pannukakkujen jälkeen Valery saatteli minut autolla kaupungin läpi Novosibirskiin johtavalle tielle. Yöksi pääsin Novosibirskin ohitustien varressa olevaan motelliin, 1000 ruplaa. Kilometrit 645.


24.6.2009 For friends in Kemerovo

Start from motel, today i will meet Mc Phoenix guys again in Kemerevo. Sent some SMS with Val yesterday and we decided to meet in roadside cafe 30 km out of town. We had very happy reunion, watched my photos, drank coffee, tea and very good russian pancakes. Finally it was time to say goodbye and Valera guided me out of town to way to Novosibirsk.

15-17.6.2009

Herätys teltasta, kuinkas muutenkaan. Herätykset tuntuvat osuvan aina vain aiemmaksi. Unirytmi on mennyt jotenkin sekaisin kun aikaeroa alkaa olla 7 tuntia kotimaahan verrattuna. Tie on kulkenut jo pitkään lähellä Kiinan rajaa, kaukana näkyvät kukkulat ja vuoret ovat Kiinan puolta. Aamusta Habarovskin läpiajo. Kaupunki sijaitsee Amur-joen varressa, väkiluku 578000. Reitti Vladivostokiin kulkee kaupungin läpi ja on erittäin mutkikas. Tästäkin selvittiin ja suuntana etelä ja Vladivostok. Tie kulkee Ussur-joen vierustaa, joki on raja Venäjän ja Kiinan välillä. Pysähdyin usein kuvaamaan silloille ja lähes poikkeuksetta suututin siltavahdit, joilla oli kopit sillan molemmissa päissä. Habarovskin ja Vladivostokin välillä on kaupallista majoitusta. Pääsin yöksi ihmistäytymään siistiin gastinitsaan. Vaikutti, että joudun samaan huoneeseen suurikokoisen, noin 140 kiloisen kuorsaavan liikemiehen kanssa. Administrator antoikin säälistä minulle yksityishuoneen perhehuoneen hinnalla, eli 800 ruplalla. Kilometrejä 794.

15. of June

I woke up from my luxurious tent again. It seems that i keep waking up earlier and earlier. My sleeping rhythm is a bit messed up since the time difference is 7 hours. The road has spanned for a long time near the Chinas border, you can see the mountains from the other side of the border. I intended to ride through Habarovski in the morning. It's located among the river Amur, population 578 000. The route to Vladivostok goes through the city and it's really complicated. I made it by heading to south and Vladivostok. The road follows the river Ussuri, the river is a border between Russia and China. I pulled over many times to photograph on the bridges, and almost every time I pissed off the bridge guards at the both ends. There were some commercial accommodations between Habarovski and Vladivostok. I spent the night in a gastinitsa. It seemed that i will have to share a room with a rather large, snoring business man. The administrator gave me a private room for a price of a family room, which is 800 rubles. I did 794 kilometers.

16.6.2009
Herätys ja tien päälle. Tänään reissu saavuttaa puolivälinsä, kun saavun Vladivostokin kaupunkiin. Matkaa on noin 290 km. Olen perillä keskipäivän ruuhka-aikaan. Kaupunki on minulle järkytys, valtavan suuri, tiheään rakennettu. Ja mikä automäärä! Kaupunki vaikuttaa olevan täynnä oikeanpuoleisella ohjauksella varustettuja japsiautoja. Ajan pyörän parkkiin johonkin keskustan kadunreunaan ja pikku sateessa lähden etsimään kioskia josta löytyisi kaupungin maisemakortteja ja postimerkkejä. Kyselin kortteja lähes kymmenestä kioskista. Kortteja ei löytynyt mistään. Olin kadunreunassa parkissa ja olin jo soittamassa Sinukselle kysyäkseni, voisiko hän antaa jonkun paikallisen bikerin puhelinnumeron joka jelppaisi minua. Paikalle tuli englantia puhuva Toltolichiksi esittäytynyt mies, joka halusi auttaa. Hän soitti Sinukselle joka oli kuulemma Kazanissa. Toltolich kertoi, että postikortteja saa postista ja opasti minut postiin. Ostin kortit ja sain ne matkaan. Toltolich tilasi taksin ja lupasi opastaa minut Sinuksen nettisivuilla mainittuihin Custom Club-moottoripyöräkerhon tiloihin. Osoite ja kerho osittautui feikiksi, joka oli sotilasalueella. Harkitsin menoa hotelliin, mutta Toltolich sai houkuteltua minut MCC Iron Angelsien kerhotalolle. Menimme sinne ja paikalle saapui presidentti Alex ja varapresidentti Andrei. Ensimmäiseksi kysyttiin mitä huoltoa pyörä tarvitsee ja illan ohjelmaksi tarjottiin vodkaa ja tyttöjä tai illallinen ravintolassa, kaupunkierros valokuvaukseen, iltapalan haku, mahdollisuus saunomiseen ja nukkumaan. Valitsin jälkimmäisen ja sain kokea venäläistä vieraanvaraisuutta parhaimmillaan. Menimme venäläiseen hienoon ravintolaan, jossa nautin kolmen ruokalajin illallisen Alexin kanssa. Tämän jälkeen minulle esiteltiin kaupunkia, kävimme ihastelemassa Alexin pyöriä. Hänellä on kaksi pyörää, Intruder ja Hayabusa. Kävimme hakemassa marketista minulle iltapalaa, jonka jälkeen Alex vei minut omistamaansa, tyhjään kerrostalohuoneistoon nukkumaan. Hän kertoi tulevansa hakemaan minut seuraavana aamuna kello 10.00.

16. of June

Today I will reach the halfway of my journey, when i arrive to Vladivostok. I have 290 kilometers still to go. I'm there around the midday rush hour. The city is a shock for me, it’s big, has a high density of buildings. And wow, so much cars! The city seems to be full of right handed cars and they are Japanese. I parked my bike and start looking for a kiosk that would sell cards and post stamps. I asked at least 10 kiosks, and none of them had any. I was parked on side of the road and I called Sinus, to ask if he could give me a local bikers phone number that would help me. Then Toltolich arrived, and he wanted to help. He also spoke English. He called Sinus, who was in Kazan. Toltolich told me that post cards are available at the post office, and he guided me there. I bought the cards. Toltolich ordered a taxi and promised to guide me to the Custom-Club premises. The address and the club turned out to be fake. I was considering going to a hotel, but Toltolich convinced me to go to the MCC Iron Angels club house. We went there and the clubs president Alex and the vice president Andrei. First of all they asked what kind of maintenance my bike needs. After that they asked me how i want to spend the evening. Either vodka and girls OR a dinner in a restaurant, a tour of the city to photograph it, getting some supper, sauna and then sleep. I chose the second option. After this they showed me around the town, Alex showed his nice bikes, he has two bikes, an Intruder and a Hayabusa. Afterwards we went to the supermarket to get some snacks for me and then it was bedtime. I spent the night in a flat, which was empty and owned by Alex. He told me he'd pick me up at 10 am.


17.6.2009

Alex tuli hakemaan minut sovitusti. Menimme kerhotiloihin jossa mekaanikko Pavelin oli määrä asentaa pyörääni uusi takarengas. Halusin, että renkaassa on mahdollisimman paljon pintaa jäljellä Habarovsk-Cita välillä. Käytetystä renkaasta näki, että kyllä siitä oli kovasti yritetty läpi. Urien pohjassa oli vieri vieressä pieniä pistoja, mutta yksikään ei ollut päässyt kankaiden läpi. Samalla pyörääni vaihdettiin uusi eturatas, jolla jatkan ketjujen ikää. Pavel on taitava mekaanikko joka hoiteli hommat käden käänteessä. Kävimme vielä kaupungilta etsimässä käyttämään Liqui Moly-öljyä seuraavaan öljynvaihtoon. Pavel esitteli minulle kaupunkia ja otti kuvan seisoessani kaupungin ehkä tunnetuimman nähtävyyden, Golden Hornin eli merenlahden äärellä, josta aukeaa hieno näköala Japaninmerelle.Tarjosin kerholle muutaman tuhannen ruplan maksua töistä ja muusta, raha ei kelvannut alkuunkaan, vastaus oli että friendship is more important than money.
Tämän jälkeen olikin edessä jäähyväiset eli kiitin uskomattomasta vieraanvaraisuudesta ja sain hyvän matkan toivotukset Alexilta, Andreilta, Pavelilta, Germanilta ja muilta paikalla olevilta kerhon jäseniltä.


16-17.6.2009 in english for russian friends in Vladivostok

I arrived to Vladivostok at noon. I was shocked for population, rush and traffic. I was worried to find panoramic card of Vladivostok. I consired to call to Sinus, but suddenly a gentleman name Toltolich picked me on side of the street. He promised to help me and guided me to the main post office. I sent cards to Finland and Toltolich gave me a hint to go to MCC Iron Angels club house. We went to the house and met Alex, Andrei and some other members. Alex and guys treated me as a wellcome guest and club offered me a delicious dinner in russian restaurant with Alex. He was a very good host and we had a very interesting conversations about food, relationship in Russia and Finland and so on. After dinner we made a city tour and showed me his beautiful Suzuki's, Intruder and Hayabusa. Finally, it was time to go to sleep after we bought some snacks from supermarket. Thanks for this beautiful night, i will never forget it.

17.6.2009
Alex picked me from his apartment at 10.00 am. We went to the club and Pavel, a club's mechanic started to fix my bike to ride to back in Finland. Pavel is very competent mechanic and he installed and balanced new rear tyre and changed new front sprocket quickly. After that Pavel drove to town and we bought a can of Liqui Moly for the next oil change. He showed me famous Golden Horn of Vladivostok. There were beautiful view over bay to Japan sea. Finally it was time to say goodbye. Many thanks for Alex, Andrei, Pavel and other guys in club, you made my visit to Vladivostok great with your friendship and hospitality. I had no idea about russians before this journey, but now i know that you are great people. Thank you and keep up your great club.