Pyörä oli säilynyt vartioidussa parkissa ja oli valmiina lähtöön. Seuraavaksi tuli Tatarstanin pääkaupunki Kazan. Kazanin kierto on helppo, kaupungin pohjoispuolelta kulkee iso kehätie, jonka kautta kiertämällä ei tarvitse sekaantua keskustan ruuhkiin. Minut pysäytettiin ensimmäistä kertaa Kazanin ulkopuolella. Venäjällä on maantiellä ja etenkin kaupunkien ulos- ja sisäänmenoteillä DPS:n eli jonkinlaisen liikennepoliisin asemia, joissa päivystää poliisit molempiin suuntiin menevää liikennettä. Joillakin asemilla oli asevarustuksena jopa pitkäpiippuiset aseet ja näinpä muistaaksen Ulan Udessa koppien edessä konekivääripesäkkeen ampuma-aukkoineen. He ovat keskittyneet enimmäksen raskaaseen liikenteeseen, mutta pysäyttelevät muitakin. Minulta tarkastettiin passi, ajokortti ja pyörän paperit. Jokainen menee tyylillään, mutta minusta Venäjällä on papereiden oltava viimeistä leimaa myöten kunnossa. Viisumin rekisteröintileima näytti kiinnostavan ja nämä poliisit haistavat kaukaa pelon ja epävarmuuden, jos itse tietää, ettei paperit olekaan aivan kondiksessa.Paperien ollessa kunnossa voi kekittyä vaikka poliisimiesten rintakuvien ottamiseen. Kyseinen kuva herätti muuten sen nähneiden venäläisten keskuudessa hämmennystä. Täällä ei ole tapana kuvata poliiseja. Päivän kohokohta oli tavata suomalaisia. Näin suomalaisilla kilvillä olevan asunto-auton Naberežnyje Tšelnyssa, kaupungissa mahtavan Kama-joen varressa. Kyseisessä kaupungissa valmistetaan Kamaz-kuorama-autot. Näin saman auton hieman myöhemmin Naberežnyje Tšelnyn ja Ufan välillä huolto-asemalla ja menin puheille. Ilmeni että porukka oli Inkerin kirkon vapaaehtoistyöntekijöitä ja menossa työleirille lähelle Ufaa. Jutustelimme autossa pitkään kahvin ja hyvien suomalaisten pikkupurtavien äärellä. Kiitos Kauko H, Mari T ja kaksi herrasmiestä, joiden nimet unohtuivat kun en kirjoittanut niitä muistiin. Yöksi hotelliin noin 50 km ennen Ufaa, 500 ruplaa. Ystävälline venäläinen auttoi kantamaan pyörän päältä renkaat, jaukut ym kamat hotellihuoneeseen, Ajokilometrejä 754.
4. of June
The bike was still at its place and ready to go. Next up was Tatarstans capital, Kazan. Getting around it is easy, there is a big road up north, by going through that, I don't get jammed in the rush hours in the city. I was pulled over for the first time outside Kazan, by Russian DPS. On Russian highways, and especially the roads that lead in and out of the cities have DPS's guard posts. Some stations had even heavy machine guns. They are more concentrated on the heavier traffic, like trucks etc, but they do pull over other people as well. They checked my passport, drivers license and the bikes papers. Everyone does it with their style, but I think that in Russia, you need to have your paperwork done properly with every single stamp they demand. The visa registration stamp attracted them, and if there police can smell fear and insecurity from miles away, if you know that your papers aren't OK. When the papers are OK, you can concentrate on for example taking pictures of the police. By taking the picture, they got a bit confused, since it isn't really normal to take pictures of the police. Today’s big event was to meet some Finns on the road. I saw a camper van with Finnish plates on it in Naberežnyje Tšelny, the town along the wonderful Kama River. In this particular town, they make the Kamaz trucks. I saw the same camper van later in between Naberežnyje Tšelny and Ufa, so i decided to go and talk with them. It turned out that they are volunteer workers from the Ingrid church and they're going to a labor camp near Ufa. We talked in the van for a long time, drinking coffee and with good Finnish snacks. Thanks Kauko H, Mari T and the two gentlemen, whose names I forgot to write down. I spend the night in a hotel 50 kilometers before Ufa, the night cost me 500 rubles. A kind Russian helped me to carry the tires, the bags etc into my hotel room. Today I did 754 kilometers.
No comments:
Post a Comment